3. syyskuuta 2014

!Terveisiä Afrikasta!

Mamboo! Mun oli tarkotus ilmottaa paljon aikasemmin mun syksyn suunnitelmista tänne blogin puolelle, mutta aika vaa jotenki loppu kesken enkä löytäny aikaa. Elii siis meitsi on Afrikassa! Lähettiin 31. päivä elokuuta mun ystävän Unnan kanssa Tansaniaan tekemään vapaaehtoistyötä. Kirjotellaan täältä päin yhteistä blogia, tässä siihen linkki: http://unnaandsanna-inafrica.blogspot.com

Käykää lukemassa, jos yhtään kiinnostaa! :-) Saatan tulla tänne yb:n puolelle kans välil kirjottelemaan ja aina ainaki linkkaamassa uusimman postauksen afrikkablogista!

SANNA

1. syyskuuta 2014

F L O W

Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
IMG_9398
IMG_9388
IMG_9391
IMG_9390
IMG_9403
IMG_9397
IMG_9401
IMG_9410
IMG_9402

Millaista on humaltua kesäyöstä, tanssia rakkulat jalkapohjiin? Laulaa lapsuutta ja kävellä aamuauringossa unisilla kaduilla? Hetken luottamuksessa paljastetut metsän ympäröimät salaisuudet, vahingossa läikkynyt viini, meitä tervehtivä aurinko, ihmiset onnessaan, hämärässä syttyvät lyhdyt. Kaksi päivää puhdasta onnea ja iloa teidän kanssanne, kiitos uskomaton Flow ja te.

young blood&kesä

22. elokuuta 2014

puppy love

d5
ylimäär2
d10
d9
d6
d11
ylimäär1

meidän perheen uusin jäsen, kassu ♥

sanna +martta mukana

19. elokuuta 2014

Kruunuvuoren Hylätyt Huvilat

5
1
4
10
3
9
8
11
15p
20
21
22
23
26
24
28
30p
31
Lähdettiin yhtenä päivänä Janeten kanssa spontaanisti autolla kohti Kruunuvuorta ja sen metsissä uinuvaa hylättyjen huviloiden kylää. Mua on aina suuresti kiehtonut oman onnensa nojaan jätetyt paikat, rapistuneet, graffitien alla lepäävät rakennukset ja niiden ympärille kasvanut villi luonto. En ymmärrä miten niin kauniista paikasta on kukaan koskaan voinut lähteä ja jättää kauniin mystiset kesäkotinsa kuolemaan. Ennen kylään astumista ohittimme täysin aloilleen pysähtyneen, peilityynen järven, jossa vain lumpeenlehdet näyttivät elävän. 

Osa huviloista oli täysin romahtanut, mutta monen sisään pääsi vielä kurkistamaan. Sydän pamppaillen astelimme kaikessa hiljaisuudessa puulattioita pitkin, sormiemme alla vanhat tapetit rapisten. Oli kuin aika olisi pysähtynyt metsässä, missä kymmenet huvilat hengittivät viimeisiä vetojaan. 

Suosittelen lämpimästi kaikille tutkimusmatkaa, mutta ennen pimeän tuloa. Paikalla tuntuu ymmärtävän vanhojen tuulien havinaa.

martta

Niin minä rakastan, niin minä kaipaan

Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled

Nyt kerron teille miks oon ollut niin hiljaa, ihan liian hiljaa.

Nyt jo yli vuoden ajan tänne on ollut vaikea palata. Joka kerta, kun avaan tän sivun, josta on tullut minulle niin rakas ja joka sinun ajatuksestasi syntyi, kaikki tulee takaisin. Sata viirusilmäistä hymyä, Tampere, viisi kissaa, koira ja kalat, kaikki kerrat, kun sanoit jotain niin viisasta etten voinut ymmärtää, lumihiutaleet, joita rakastit. Se puhelinsoitto ja matka alas mäkeä.

En oikein tiedä mitä kuvia voin laittaa ja mitä sanoja käyttää, kun kerron sinusta. Miten voin mitenkään pukea sanoiksi sinut, miten voin kertoa siitä pakahtavasta kylkiluideni alla. Kaikki tuntuu vieläkin jollain tapaa vääristyneeltä ja väärältä.

Kaikki muu kuin sinä tuntuu turhalta ja tarpeettomalta.

Ehkä täällä pitäisi kuitenkin puhua jostain muusta, vaikka se tuntuukin vaikealta. Tarttua kauniiseen kenkään, hulmuavaan helmaan tai hymyn reunaan, kertoa niistä pienistä onnista elämässä. Kuivasta asfaltista, joka vielä muistaa kesän kuuman, ja lokin huudosta, joka muistuttaa toisesta maailmasta toiseen aikaan. Ehkä pitäisi kirjain kirjaimelta koittaa siirtyä eteenpäin, ei unohtaa, mutta koittaa jatkaa muuttuneessa maailmassa.

En halua unohtaa, en päästää irti, mutta ehkä nyt on aika mennä eteenpäin.

Julia