23. marraskuuta 2011

21

Photobucket
mä vaan seison, seison, ei mun tarvitse nähdä eikä kuulla, mä en tarvitse mun suuta enkä tuntoa mihinkään. mua puristetaan joka suunnasta, takaa edestä ja sivuilta. vaikka kaikki on mustaa ja avaruus on pelkkiä partateriä ja lasinsiruja, mä en ole ikinä ollut näin turvassa, ikinä mulla ei ole ollut näin lämmin. mä olen jonkun muun armoilla nyt ja sillä on valta musta, se pitää mut pystyssä ja mun sydämen liikkeessä. se rakastaa mua niinku toista ihmistä täytyy rakastaa. sen tuoksussa elää tuhannet, se on kesäruoho ja aallonharja jonka päällä mä mun unissa juoksen. ja mä en tarvitse täällä kenkiä juoksemiseen, mä olen vaan pieni salaisuus jota varjellaan ja kasvatetaan. kello tikittää mun korvissa, herätyskello soi mun pään sisällä. sun salaisuus on turvassa mun kanssa. vaikka aika loppuu ja kellon viisarit tikittää tyhjyydessä, mä puristan sitä mun nyrkin sisällä enkä anna sadepisaroiden osua siihen. mä olen sun salaisuus. aika kuluu, sekuntit vähenee, 21 20 19 18 17 16

julia

CHAT




?: miks pilkkaat mua mara (sensuroitua tekstiä)
M: julia rakas pilkkaan sua koska nuolet mua. chättää mun kaa babe<3
J: emmä oon kirjottanu tota martta....se tais olla morso....
J: tää kappale saa mut kaipaamaan
M: morso ottaa vihdoinkin parin vuoden takaisilta mökkireissuiltaan yhteyttä...voi morso jos näät tämän armahdathan unohteliaisuuttani, tuon sulle oranssin taivaan jookos? julia on nyt vessas, ois oikee hetki toimia? ÄN-YY-TEE-NYT
J: mul on kakkahätä terveisin kiinnostuksen kakkapökäle
J: HALUUN IHA WITUSTI KURKKUU SE ON NII WITUN HYVÄÄ AI ETTÄ WITTU TUO MULLE KURKKUU MARTTA TAI TUNGEN KURKUN AN**SEESI
M: kuinka kehtaat orjuuttaa ystävättäriäsi, olen kuitenkin yksi niistä harvoista pipelittäristä jotka ymmärtävät sisäinen larppaajasi, kuinka kehtaat????KUINKA YSTÄVÄ HYVÄ!!!!!!KERROKERRO
M: julia, nää biisit on sit omistettu sun kierolle menneisyydelles...oot nyt vapaa kaikista kahleistas, mitä joskus jotkut on kietonu sun ympärille. ohoh, nythän ne jo tippuu sun ympäriltä. läheksä juoksee mun kaa niityllä commandon? mennäänkö keräämään käpyi ja heitellään vanhaa tuttuu kurre ystävää niillä päähän, julia, sanna, elisa? joku joinaa?
E: ootte ihme sekopäitä mitä tääl tapahtuuu
M: JOIN OUR FORCES ELLU!!!!!
S: oh ohohhhh orange skyyyyy mä rakastan teit vaik ootte anustappeja
M: vaikka?miten niin vaikka? annas selittää vesinokkaeläin
jatkoa ei seuraaa....

22. marraskuuta 2011

21. marraskuuta 2011

all the creeps and crazy bitchees

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
IMG_3056
IMG_3065
IMG_3068
IMG_3101
IMG_3116
IMG_3117
IMG_3134
IMG_3142
IMG_3146witun willit muokkaukset ja creisit courat! intiaani, pollarit, tipu, klonkku, kesä, lentoemäntä....meiän halloween! kuokittiin sannan pikkusiskon juhlissa, oltiin niin villejä! palvokaa meitä rebelmuijia, palvokaa! meinasin viel laittaa tähän loppuun meijän keskustelun mikä täs postaukses on ollu mut se olis ollu liian rankkaa (ja kakkaista) luettavaa teille ja koko maailma varmaan luulis meitä sen jälkeen ihan kreiseiks VAIK ME OLLAAN IHAN NORMAALEJA ompas outo postaus... meen nyt pelaamaan korttia itteeni vastaan

terveisin julia, mutta kaikki kimulit menossa mukana

20. marraskuuta 2011

LILLE,FRANCE,WORLD,UNIVERSUME

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket

Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
Photobucket
mun suuri matka koitti, se mistä oon hehkuttanu täälläki! lille, ranska, maailma 17.-19.11.2011
kipeenä ranskan kaduilla ja harmittaa koska en pystyny nauttimaan mistään kunnolla. tätä matkaa mä olin odottanu koko mun sielun ja sydämen kautta kesästä lähtien, miettiny, jännittäny joka päivä ja laskenu päiviä. viikko sitte muhun iski kuitenki joku pöpö joka ei vielkää ota lähteäkseen ja mä haluun kirota koko maailman joka kolkan koska matkustin ranskaan asti, enkä kuitenkaan päässy näkemään mun lemppareita... juttu meni näin
torstaina lähin matkaan buranan ja yskänlääkkeen voimalla, tein kuolemaa jo automatkalla ja yskin keuhkoja pihalle. olin kuitenki ihan varma et kyl mä tahdonvoimalla parannun (itsepäinen ja härkä ku oon...), käveltiin lillen katuja, pyörrytti oksetti väsytti, mä olin varma et kyl mä perjantaiks parannun.
perjantai ja keikkapäivä koitti, sara heräs kuudelta vääntämään sen tukkaa mut mä en vaan päässy ylös, vannon en oo ikin ollu näin kipee. se lähti jonottamaan seiskalta ja mä kolme tuntii myöhemmin, istuttiin maassa koko päivä, kuudelta portit avattiin, päästiin sisään, juostiin ihan lavan viereen, pari vastoinkäymistä muuten kaikki hyvin, keikkaan pari tuntia. ja sit muhun iski niin huono olo. seisoin vaan paikallani hiljaa ja mun korvissa humis. mä tiesin et mun on pakko lähtee vessaan. ja sinne meni mun keikka. pujottelin ihmisten läpi, kaikki yritti työntää mua toiseen suuntaan eikä tajunnu et mun oli pakko päästä pois, mä juoksin ja itkin. istuin tunnin aulassa, yksin vieraassa maassa, kukaan ei puhu englantia ja mä istuin siinä itkemässä. lopulta tajusin lainata joltai puhelinta, soitin mammalle et tulee hakee mut taksilla ja lähin ulos istumaan penkille. kaikki tuijotti mua ku idioottia ja jotku tuli kysymään onko kaikki kunnossa ja mä vaan sopersin että joojoo. sinne meni mun keikat ja matkat ja hyvänmielenrippeet.
nyt vellon vaa huonos fiilikses ja yskin edelleen keukoja pihalle. en oo saanu luettuu huomen alkavan koeviikon kokeisiin yhtään tän kipeyden takii. miksei mikään mee putkeen, miks

julia