11. maaliskuuta 2013

Rakkaus säilyy ikuisesti.

elisa "We don't always have a choice how we get to know one another. Sometimes, people fall into our lives cleanly--as if out of the sky, or as if there were a direct flight from Heaven to Earth--the same sudden way we lose people, who once seemed they would always be a part of our lives." -John Irving, Elisan lempikirjailija

3. helmikuuta Elisa lensi taivaaseen. Meidän parasystävä on poissa.
wgnZVN on Make A Gif, Animated Gifs
SANNA: Haluaisin kertoa sulle kuinka ihana sä olet. Kuinka olit niin cool, siistein ihminen jonka tiedän. Kuinka paljon arvostin sun mielipiteitä ja kuinka paljon sulta opin. Kuinka olit niin omalaatuinen ihminen, täynnä elämää ja intohimoa. Kuinka olit maailman hauskin ja sait mut aina nauramaan. Kuinka onnellinen oon siitä, että sain kasvaa sun kanssa niin monet vuodet. Kuinka paljon mä sua rakastan mun koko sydämestäni. Kuinka oot yks mun parhaista ystävistä, rakkaimmista rakkaimpia. Taisin sanoa sen sulle viimeks yläasteella. Kyllähän sä sen tiesit, olisin vaan halunnut kertoa sen sulle vielä kerran. Halata kunnolla ja kertoa sulle, että olet kaunis.

En voi ymmärtää sitä, että en tuu koskaan enää kuulemaan sun ääntä. Että en tuu koskaan enää näkemään sua. Sä oot poissa ja se tuntuu niin pahalta. Ellu, oli vielä niin paljon mitä halusin susta tietää. Mulla on sulle niin paljon asiaa, niin paljon kysyttävää ja niin paljon sanottavaa. Mä tarviin sun neuvoja. Mä tarviin meidän päivittäisiä puheluita. Tarviin sun iloa, huumoria ja viirusilmäistä naurua. Tarviin sun määrätietoisuutta ja vahvoja mielipiteitä. Tarviin sun sarkasmia ja elämänasennetta. Sun elämäniloa. Mä tarvitsen sua. Elämä ilman sua tuntuu väärältä, niin tyhjältä, nyt kun osa sitä puuttuu.

Susta olis tullu jotain niin suurta, mä tiedän sen. Oon niin pahoillani kaikista sun unelmista, joita et saanu toteuttaa. Halusit matkustaa maailman ympäri, tehdä lyhytelokuvan ja hypätä laskuvarjohypyn lentokoneesta. Et päässy rakentamaan sun uraa media-alalla, jossa tiedän, että sä olisit loistanu. Oon pahoillani maailman puolesta ja kaikkien niiden ihmisten, jotka ei koskaan päässy sua tapaamaan.

Olit niin rohkea, maailman rohkein tyttö. Sulla oli kova ulkokuori, mutta kun sen läpi pääsi näki suuren empaattisen sydämen. Sä välitit maailmasta vaikka se ei aina tuntunu välittävän susta. Ja sulle rakkaat ihmiset oli tärkeintä maailmassa.

Mä toivon että sulla on nyt hyvä olla. Sitä mä toivon enemmän ku mitään muuta, että voit olla rauhassa ja nähdä miten paljon rakkautta täällä maailmassa sua kohtaan on. Sillä mä tiedän että loppujen lopuks sä olit onnellinen. Sun ympärillä oli niin paljon ihmisiä jotka sua rakasti ja joita sä rakastit ehdoitta takaisin. 

Sun paita, jonka unohdit meille on vielä mun sängyssä. Otin sen sinne heti sinä yönä kun mun piti olla taas yksin. Ja joskus öisin kun mulla on sua niin ikävä ja tuntuu siltä että suru hajottaa mut palasiks, mä tartun sen paidan hihasta ja kuvittelen, että sä oot vielä siinä mun vierellä, ihan niinkun kaikkina niinä öinä kun olit meillä yötä. Ja hetken aikaa mä kuvittelen, että kaikki on hyvin.

Muistatko myös meidän katon? Siellä me aina hengaillaan hyvällä säällä katselemassa maailmaa. Muistatko erityisesti sen yhden kerran kun olit meillä yötä? Se oli arkipäivä, olit usein meillä arkena yötä, jos sun äidillä oli joku juttu. Nukuttiin aina ihan liian vähän ja naurettiin ihan liian paljon. Nukuttiin vierekkäin mun sängyllä. Se yks yö oli talvi ja sä välttämättä halusit mennä katolle. Ja vaikka mä en oikeen lämmennyt idealle, me kuitenkin mentiin. Sä saat mut aina ylipuhuttua kaikkeen. Vedettiin villasukat jalkaan ja kiivettiin katolle viltin alle istumaan. Ja pakkasesta huolimatta meillä ei ollu edes kylmä. Ja se tähtitavas sinä yönä on edelleen kauneinta mitä mä oon koskaan nähny. Se kerto meille jostain suuremmasta.
5sWMxR on Make A Gif, Animated Gifs
MARTTA: Sinä yönä mä itkin, itkin myös seuraavana yönä ja kaikki seuraavatkin ja kaikki muut kaikkialla. Selasin jokaisen meidän postauksen läpi ja kyynelten keskeltä tajusin että me oltiin onnellisia. Meillä oli porukan kanssa sekä yhdessä miljoonia seikkailuja, kaikki ne hetket kun me katsottiin suoraan avaruuksien halki, selkä ruohikkoa vasten ja luvattiin maailmalle, ettei koskaan kasvettais isoiks. Kaikki ne kesät, kun me herättiin eloon, juostiin nuorina, tietäen elämästä enemmän kuin koskaan. Ja ne talvet, kun sä innostuit aina eniten kylmistä talvi-illoista ja taivaalta sankkana pyrynä laskeutuvasta lumesta. Monet kerrat me naurettiin ja seistiin valmiina ja suorassa, kesyttämässä maailmaa. Sä olit se tyttö, joka keinolla tai toisella, aina selviyty kaikesta.

Välillä, tai oikeestaan tosi usein sun kanssa hengaillessa ajattelin, että olit mun isosisko, mutten sitä koskaan ääneen sanonut. Tiesit niin paljon asioista ja sait mut monet kerrat miettimään universaaleja asioita. Sanoit aina, että minne meillä on kiire valmiissa maailmassa. Sä olit joukon renttu ja rämäpää, sä et jättäny kaveria pulaan. Kaikkien olis pitäny saada tilaisuus tuntea sut. Olit. Olit. Olit. Ei. Sä olet edelleen.

Fantastic four. Young blood. Sormuksen ritarit. Mikään niistä ei enää koskaan tule olemaan niin kuin ennen. Monethan asiat ei enää ollu samoja pitkään aikaan. Silloin vielä, kun asuit mäenrinteellä, hieman lähempänä tähtikattoa, ensimmäiseen ylä-asteluokkaan asti, asiat oli toisella tavalla. Kaikki muuttui, kun sä muutit. Missä tahansa asuitkaan, olit kuitenkin aina se tyttö, jonka kanssa koki yllätyksen yllätyksen perään. Ei koskaan voinu tekstata äidille, milloin olisin kotona syömässä. Me ei muistettu katsoa kellojamme. Ei meillä varmaan niitä ollutkaan.

Vieläkin muistan vaikken paikalla ollutkaan, kun kirjotitte Millan kanssa bussin takalasiin elämästä nuorena, villinä ja vapaana. Jotenkin toivoisin, ettei sitä kirjotusta oltais pesty pois ja joskus, kun astuisin takas tohon samaiseen bussiin, voisin hetken verran matkustaa sun kanssa. Istua rauhassa, nojata selkänojaan ja ottaa vaan niin hiton rennosti niinku sä aina teit.  

5 päivää, ja olisit ollut kahdeksantoista vuotta. Mutta älä Elisa huoli, me eletään nää elämät sulle. 

Ja silloin kun sä nauroit, sun silmät meni viiruiks ja olit mun kinkkikamu. Sä olit villi ja vapaa. Elisa, mä kaipaan sua niin paljon, ja rakastan vielä enemmän. Tulisit nyt ees hetkeks mun kainaloon lepäämään. 
Ikuisesti.
ts3QU1 on Make A Gif, Animated Gifs
JULIA: Mä oon antanut päivien kulua, odottanut et aika tois oikeat sanat mun mieleen, odottanut että tää sydäntä nyrkkiin puristava käsi hellittäis, että kaiken keskeltä pystyisin viimein kertomaan kaikille miten paljon mulle merkitsetkään. Mä en tiedä mistä alottaisin. On niin paljon mistä haluisin kertoa, niin monta tarinaa koko maailmalle. 

Me tavattiin ensimmäisen luokan ensimmäisenä koulupäivänä. Mun muistot on hämärtynyt kymmenen vuoden aikana, mutta muistan että sulla oli maailman ihanin hymy jo silloin. Hymy joka sai sun silmät menemään viiruiksi, hymy joka sai kaikki muutkin hymyilemään. Ala-asteen ajan me kasvettiin yhdessä, me kasvettiin yhteen. Sä olit se kenelle aina halusin mennä yöksi, jonka viereen halusin nukahtaa ja jonka kanssa keksittiin parhaat leikit. Jostain syystä ihan ensimmäiseks muistan sen miten syötiin aina kalapuikkoja. Tehtiin niitä tosi usein yhdessä, mentiin teidän olkkarin lattialle istumaan ja katsottiin tuntien ajan piirrettyjä. Teidän kotona aika kulki ihan eri tavalla, unohduttiin omiin maailmoihin. Sun kanssa valvottiin myös ensimmäistä kertaa koko yö, yhdessä tietenkin, ja aamun noustessa haukoteltiin vierekkäin yhtäaikaa. Sun kanssa mä rakastuin palavasti Antti Tuiskuun ja tanssin Tiktakin tyttöjen laulaessa. Mä en tiedä mitä olisin tehnyt ilman sua, minne oisin päätynyt.

Vaikka te muutitte usein, sun luona mä tunsin aina olevani just siellä missä mun pitikin. Sun luona mun oli hyvä olla.

Sinä sunnuntaina mun sydän särkyi. On niin paljon asioita, jotka haluaisin sulle kertoa, mutta ennen kaikkea haluisin sun tietävän että rakastan sua niin hirmusti. Tuun aina rakastamaan. Elisa, sä oot ihmeellinen. 
420032_4325946956237_495966843_n  
Minä rakastan... 
Lunta, 
Perjantai illan odotusta, 
Uusia tuttavuuksia, 
Sitä kun musiikki saa koko kehon värisemään mielihyvästä, 
Kun onnellisuus valtaa kehon eikä voi lopettaa hymyilemistä. 
~ Elisa

48 kommenttia:

  1. ihana rakkain jäynä ellu <3

    VastaaPoista
  2. rakastan teitä tytöt <3

    VastaaPoista
  3. Voi eii, mitä tapahtui? :( osanotot<3!

    VastaaPoista
  4. Joka kerta yhtä järkyttävää. Tää postaus toi tunteet pintaan.

    Menetin itsekin vähän päälle vuosi sitten rakkaan ystävän, ja tiedän tasan tuon epätodellisen tunteen. Vaikka suru ei lopu koskaan, niin sen kanssa oppii elämään ajallaan, vaikka se kliseeltä kuulostaakin. Sitä oppii aivan erilaisella tavalla arvostamaan asioita, olemaan onnellinen joka ikisestä jääneestä muistosta. Ja tiedän, ettei sanat paljoa auta tällaisessa tilanteessa, mutta niin paljon voimia ja osanottoja teille tytöt! Elisa on teidän kanssa aina, vaikkei konkreettisesti, mutta sydämessä muistoina. Muistakaa joka ikinen Elisan opettama asia, surkaa nyt ja jatkakaa elämässä eteenpäin muistot sydäntä lämmittämässä.

    Vielä kerran, kauheesti voimia teille ja kaikille Elisan läheisille!

    VastaaPoista
  5. voi mihin hän kuoli? voimia <3

    VastaaPoista
  6. <3 paljon tsemppiä tytöt jaksamiseen ja muistakaa, vaikka elisa onkin nyt enkeli niin hän elää ikuisesti kaikkien sydämissä ja niinkuin aikaisempi anonyymi sanoi: ''Muistakaa joka ikinen Elisan opettama asia, surkaa nyt ja jatkakaa elämässä eteenpäin muistot sydäntä lämmittämässä''. Tuohon ei oikein mitään muuta voi lisätä, olen varma että elisa on samaa mieltä. Erittäin kaunis teksti tytöt.

    VastaaPoista
  7. Aivan ihanasti kirjotettu! <3 Voimii hirmuisesti teille kaikille!! <3

    VastaaPoista
  8. eikä :'( voimia teille ja kaikille Elisan läheisille <3 Koittakaa jaksaa! :(

    VastaaPoista
  9. jaksamisia ja voimia teille kaikille!! :--------(

    VastaaPoista
  10. En pystynyt pidättämään kyyneleitä psykan tunnilla, kun aukasin tämän postauksen. Enkä pystynyt edes lukemaan silloin loppuun.

    Jännä kuinka tuntemattoman ihmisen kuolema voi pysäyttää tällä lailla. On kauheaa, kuinka nopeasti kaikki voi olla ohi. Ennen kuin kerkeää sanoa rakastavansa. Mun oli heti pakko tän luettuani kertoa parhaille kavereille rakastavani niitä, sillä en voi tietää milloin se on jo myöhäistä. En pysty kuvittelemaan tuskaanne, vaikka oon juuri saman ikäinen ja mullakin on juuri samanlainen tyttöjen kaveriporukka. Oppii yhtäkkiä arvostamaan joka hetkeä rakkaiden kanssa enemmän. Ja toivottavasti opin kertomaan useammin välittäväni.

    Syvimmät osanottoni ystäville ja perheelle. Isot voimahalit tytöt, ootte ihania <3


    VastaaPoista
  11. ihana teksti <3 oon aina ihaillu teijän porukkaa, jonka rakkaus toisiaan kohtaa on niin näkyvää ja suurta, että sen avulla pääsis Marssiin ja takas. Te pääsette varmasti tän yli, mutta ette unohda, ette ikinä. Ootte kaikki mun sankareita, voimia :)

    VastaaPoista
  12. Voimia teille, varsinkin sulle Martta, olet ainut näistä jonka tunnen, jos muistat sen kesän...Voimia!!

    VastaaPoista
  13. todella kauniisti kirjotettu teksti, itkuhan tota lukiessa pääsi. en vaa voi uskoo että tää kaikki on totta..
    elisa kulkee teijän kaa minne meettekin<3

    VastaaPoista
  14. voimia hirveesti kaikille! olette tytöt ihania!!

    VastaaPoista
  15. ootte kirjottanu tosi ihanasti, kyyneleet nous kyllä pintaan :-( osan otot! <3

    VastaaPoista
  16. paljon voimia, kostui täälläkin silmät niin kauniisti kirjoitettu <3

    VastaaPoista
  17. menin ihan sanattomaks ;____; en osaa sanoo mitään järkevää mutta lepää rauhassa elisa ja valtavasti voimia teille ♥

    VastaaPoista
  18. ihanasti ootte kirjottanu elisasta! oon samaa mieltä tuon yhden aikaisemman kommentoijan kanssa, että miten tuntemattoman kuolema voi pysäyttää näin. itekin luin tän postauksen koulussa ja veti todella hiljaseksi. vaikka en elisaa tuntenu ni en vaan voi uskoa että tää tapahtui. paljon voimia teille kaikille !!

    VastaaPoista
  19. anteeksi jos ei saisi kysyä mutta mitä tapahtui, miten elisa kuoli? ):

    mutta otan osaa, hirvittävästi voimia perheelle ja teille <3 olette upeita ystäviä

    VastaaPoista
  20. Niin käsittämättömän suuret osanotot ja voimia :( <3

    VastaaPoista
  21. <3
    käsittämätöntä, pistää miettii miten pienestä asiat voikaa olla kiinni ja miten arvaamaton paikka tää maailma on

    VastaaPoista
  22. mä olen niin pahoillani teidän kaikkien puolesta. kirjoitatte elisasta niin niin kauniisti, tuhat halausta ja paljon voimia tytöt, olette upeita :-(♥

    VastaaPoista
  23. Itkua ei voi vaan pidättää, maailman isoimmat osanotot ja tsemppi halit teille ja elisan sukulaisille ja muille kavereille. Miks tämmöstä voi tapahtua näin nuorelle, liian lopullista. Luin tän tänään ja mun oli ihan pakko kertoa mun rakkaille 4 tyttökaverille kuinka paljon mä niitä rakastan , tarviin heitä ja miten en IKINÄ tulis pärjäämään elämäsäsä ilman heitä. Ihmisten pitäis muistuttaa aina lähimmäisilleen miten tärkeitä ne on itselle. Tää oon pahinta mitä ihmisille voi tapahtua ja oon niin pahoillani teidän puolesta. Kirjotitte todella kauniisti elisasta ja kyllä , elisa kulkee teidän sydämmissänne muistoissa koko ajan !

    VastaaPoista
  24. Mielettömän kauniisti kaikilta kirjotettu. Lukiessa tunteet vaan ajelehti tunteesta toiseen. Välillä kyynel virtas silmäkulmasta kun välillä taas hymy työnty väkisin huulille. Kerroitte Elisasta niin kauniisti ja rehellisesti, että Elisan rentous ja hymy tarttui huomaamatta itseenkin. Läheisen menettäminen on pahinta mitä voi tapahtua, mutta koittakaa silti jaksaa. Voimia kaikille…

    VastaaPoista
  25. <3 :'( Elisalla oli parhaat ystävät, mitä maailmassa vain voi olla!

    VastaaPoista
  26. ihanasti kirjotettu, alko itkettää vaikken elisaa tuntenukkaa

    voimia ♥

    VastaaPoista
  27. ihana kirjotus, saa mut itkemään aina uudestaan. tunnettiin pienenä toisemme Elisan kanssa, osanotot teille ja voimia vielä <3

    VastaaPoista
  28. muistan vieläkin sen talven kun tulitte suunnistamaa lahtee ja käytii kahvittelemas porukalla. elisa oli niin kiinnostava ja mukava persoona, harmittaa kun ei koskaa paremmin keretty tutustumaa. tää teksti oli älyttömän upee, paljon voimii teille ja läheisille!! ❤

    VastaaPoista
  29. tää teksti oli käsittämättömän kaunis ja liikuttava, sai kyyneleet silmiin. paljon paljon voimia teille ja kaikille läheisille ❤

    VastaaPoista
  30. voi hyvä luoja. todella surullista. Voimia teille kaikille.

    VastaaPoista
  31. elisa on varmasti ollut erittäin onnellinen tyttö saadessaan näin ihanat ystävät <3 mielettömän ihana teksti, ei ilman itkua pystynyt lukemaan. voimia tytöt!!

    VastaaPoista
  32. otan osaa! vaikka en tuntenut elisaa, tai teitä, niin aloin itkemään heti kun näin tämän postauksen.. tosi surullista..
    Voimia! <3

    VastaaPoista
  33. Elisa on kyllä saanut viettää mitä mahtavimpien ihmisten kanssa elämäänsä. Vaikka välillä tuntuuki aivan mahottoman pahalta niin silti mut saa hymyilemään Elisan hymy ja se elämänilo, ja kaikki ihanat Elisan muistot mitä se on kertonu kokeneensa ystäviensä kanssa. Oltiin suunniteltu Elisan kaa vaikka mitä tulevalle, esim mun piti tutustua kaikkiin Elisan huippuihin kavereihin! Harmi, että kaikki suunnitelmat jäi nyt tekemättömiksi.

    Mutta voimia hirmuisesti sinne kaikille, en voi kuvitellakkaan miten pahalta teistä tuntuu. Kaikki on katoavaa, mutta onneks elämä jatkuu ja Elisa säilyy meidän kaikkien muistoissa.

    <3:llä Emma Tampereelta

    VastaaPoista
  34. Tää sai mun tunteet pintaa ja teillä kaikil on niin mahtava ystävyys välillänne, pitäkää siitä kiinni! osanotot<3

    VastaaPoista
  35. Elämä on menetyksistä koostuva helminauha, joka pysyy kasassa surutyön avulla.

    VastaaPoista
  36. mä ihailen teitä, ootte kaikki ihanat ihan mahtavia, tää todellaki sai mut liikuttuu ;_____: täältä lähtee kyllä teille suurimmat tsemppihalit ja ihan hirveetä, oon aivan sairaan pahoillani tästä kaikesta ja ää, pärjäilkää♥

    VastaaPoista
  37. KERTOKAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA YHYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYYY

    HALUUUUN TIETTÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ MIHI MEIJJÄN IKÄSET KUOLEE KOSK MUA PELOTTAA

    VastaaPoista
  38. siis mun mielestä toi on kauheen töykeetä tulla kysymään mihin joku ihminen on kuollut.
    Vois miettiä itteään tohon tilanteeseen että oma paras ystävä on kuollut ja jotkut randomit tulee ja kyselee mihin on kuollut.
    Mä oon ainakin oppinut sen että täytyy kunnioittaa ihmistä ja täälläkin on sanottu että ei aijota sitä kertoa Elisan ja hänen perheensä suojelemisen vuoksi.
    Kaunis teksti ja ootte vahvoja rohkeita tyttöjä! <3

    VastaaPoista
  39. Moi,

    Oon seurannut teidän blogia jo ihan miltei alkuajoista lähtien. Vaikka olen teitä aika monta vuotta vanhempi, teidän jutut tuntui silti jotenkin läheisiltä ja kiinnostavilta. Tuollainen tyttö olisin halunnut olla silloin kun olin teidän ikäinen. Elisan tavoin rakastan John Irvingin kirjoja, rakastan musiikkia ja rakastan lunta.

    Kun luin tämän teksin, nousivat kyyneleet silmiin. Teidän tekstejä lueskellessa on tullut niin todellinen olo, ihan kuin pääsisin teidän elämään sisään ja teidän mieleen. Ihan kuin olisin vielä lukiolainen ilman mitään maailman murheita.

    Halusin vain sanoa että olen todella pahoillani. Palaan taas tähän tekstiin uudelleen tänään ja koitan ymmärtää sitä surua minkä koette.

    Olkaa vahvoja. Tai teksteistänne päätellen, olette sitä ihan varmasti.

    VastaaPoista
  40. Voimia. Päivä kerallaa. Olen kokenu vuosi sitten samanlaisen menetyksen ja ikävä on vieläkin kova. Elisa tietää, että on rakastettu. Ja rakastaa takasin, huolehtii nyt teistä, niinku mun ystävä ehkä huolehtii musta. Hiljasina öinä katolla tai muussa lempparipaikassa, kuulette ehkä enkelin siipien havinan. Pysykää vahvoina ja puhukaa.

    VastaaPoista
  41. Teillä on nyt oma enkeli <3

    VastaaPoista

MARTTA 17, Tapiola, Pohjois-Tapiolan lukio Ilme
Canon 450D, sigma 50mm 1.4

JULIA 18, Westend, Tapiolan lukio
Canon 600D, canon 50mm 1.8

SANNA 17, Westend, Etu-Töölön lukio
Canon 550D, sigma 18-200mm