20. syyskuuta 2013

Joku sanoi että sä olet vielä tulossa takaisin

IMG_0160 Joku sanoi että sä olet vielä tulossa takaisin. Tuntuu vain, että olet pitkällä matkalla ja saapumassa ennen kuin ilta ehtii muuttua yöksi.

Joskus öisin mua itkettää niin paljon, etten saa henkeä. Että luulee ettei kyyneleet lopu ikinä, että kuivuu kohta kokonaan. Joskus ikävä on niin suuri, että pelottaa sulkea silmät.

Joku sanoi, että haluaa muistaa susta kaikista kauneimmat asiat. Miten sä teit ja hymyilit. Että pitäis yrittää muistaa kaikkea hyvällä ja hymyllä ja lämmöllä, yrittää siirtää kaikki pahuus pois. Eikä sais heittää yhtäkään mahdollisuutta hukkaan, koska meillä on unelmat ja suunnitelmat. Ja niin oli sullakin. Niistä heijastu elämä. Meidän pitäis yrittää antaa sun katsoa ja nähdä. Olla vieläkin rakastuneita onnesta. Sillä mä tiedän, että sä katselet meitä joka päivä ja joka ikinen yö.

martta

16. syyskuuta 2013

sannan ja maran kirpparilöydöt

kesäl on aina kiva hukuttautua kirppisten ihmeellisiin maailmoihin ja riemuita sydämiensä kyllyydestä pikkurahalla saamistaan kuteista. menneenä kesänä meille oli sallittu jotenki ihan älyttömän hyvät löydöt ja sen innostuksen tuudittamana ei 'oikeista kaupoista' tullu vaatteita lähes ollenkaan ostettua. just jeees!!! syksyllä etsintöjen kohteeksi joutuu kaikki lämpivät villikset, talvitakit ja kengät. IMG_8152
MARTTA: villis & toppi - kallion puistokirppis

IMG_0130MARTTA: kaks ilmasta paitaa, kallion puistokirppikselt yhdistettynä ja tuunauksen tulos on tämä!

IMG_8960MARTTA: valkoinen paita kallion puistokirppis ilmainen ja raitatoppi fida lähetystorilta 

IMG_8963 haltin retro reppu - fida lähetystori

IMG_8510MARTTA: nallereppu - kaivarin kanuuna

IMG_8644MARTTA: nahkakengät - kaivarin kanuuna

IMG_8654
MARTTA: stone creekkerit - hollanti , punaset tossut - kallion puistokirppis

kirppariii SANNA: tää iso läjä kaikkee - vähä kaikkialta

7. syyskuuta 2013

yksinäisten vuorten takana

mä fiilaan syksyy ihan kybällä! musta tuntuu, et tässä syksyssä on jotain erikoista. se on jo ehtinyt yllättää mut lempeän aurinkoisilla päivillä ja antanut mulle omaa aikaa. tässä syksyssä on selvästi jotain salaista. mä täytän kahdeksantoista vuotta 19 päivän päästä ja mua jännittää koska en tiedä millasta se tulee olemaan. mua yleensä jännittää kaikki uusi hyvällä tavalla.
IMG_9656 IMG_9725 tee maistuu älyttömän hyvälle, ihan kuin sen sekaan olis lisätty ripaus ruskaa, ilmassa on sumua ja helmi on kuin takaisin nuoruusvuosillaan. näin monien vuosien jälkeen se jahtaa jopa omaa häntäänsä. syksyn mä yleensä pyhitän hyvien kirjojen lukemiselle, lämpimien villapaitojen ettimiselle kirppiksiltä ja hetkille, jotka on aina ennenkin painunu mun mieleen parhaiten.
IMG_9698 IMG_9678
ainoo asia mikä mua joskus pikkasen suruttaa on se, että mun kaikki parhaat ystävät joutuu uurastamaan kaiken aikaa ylppäreiden parissa, kun mulla taas on vielä vaihtovuoden aiheuttama yksi vuosi ennen omaa luku-urakkaa. joskus tekis mieli lähettää kirje koululautakunnalle, missä vaatisin edes yhtä ylppäritöntä syksyä lisää. että mä ja mun ystävät voitais nauttia tokaks parhaasta vuodenajasta, tuntien vieläkin ittemme niiks hölmöiks yläastelaisiksi, jotka tallusti tapiolankoulun käytäviä ilman tietoa siitä, mitä elämä sen jälkeen olis.
IMG_9671 IMG_9736 toisaalta mä taas oon rakastunu tähän. että on niin paljon salaisuuksia ja tietää, että toiset saa ajallaan selville, mutta että eräistä ei kukaan tule koskaan tietämään yhtään mitään. ei edes sitä, että sellainen salaisuus on olemassa.

syyskuu on kuukausi, milloin kerätään omenat talteen ja yksinäisten vuorten takana niistä valmistetaan hilloa.

martta

1. syyskuuta 2013

pikku prinsessa

pp6 pp4 pp1 pp2 pp3 pp8 pp9 pp10 pp11 pp15 pp12 pp14 pp17 pp16 pp13 pp19 pp20 pp21 pp22 pp23 pp24 pp25 pp18 mun pikkusisko pääs viime viikonloppuna ripille ja aika kuluu nopeemmin ku mä voin ymmärtää. ihan ku vielä eilen sä olisit ollu se pieni pellavapäinen takkutukka, joka sukelsi mun kanssa kaikkiin erilaisiin maailmoihin. aina välillä me oltiin keijuja ja me rakennettiin maailman hienoin maja meidän vanhempien huoneeseen, joskus me oltiin prinsessoja ja joskus me oltiin tutkimusmatkailijoita meidän suurella takapihalla. me lähettiin yhdessä pieninä suureen seikkailuun, kun muutettiin perheen kanssa englantiin ja kohdattiin yhdessä myös se hirveen korkea ja pelottava kielimuuri. kun me päästiin yhdessä sen yli meidän yhteinen kieli muuttu myös vähäks aikaa englanniksi ja suomeen takaisin muuton jälkeen se pikkuhiljaa myös unohtui.

vaikka aina välillä mä kiusasin sua ja sä vedit mua tukasta, ei me koskaan voitu olla toisillemme vihaisia pitkään. ei me vieläkään koskaan voida, vaikka sä olisit hukannu mun lempipaidan tai mä sanoisin että sulla on liikaa meikkiä naamassa.

silloin, kun mä olin 8-vuotias ja sä olit 6 meidän perheeseen tuli pieni lisäys, kun meidän pikkuveli syntyi. mä tiedän, että mun elämä olisi niin paljon tylsempää ja värittömämpää ilman mun sisaruksia. mä en tiedä mitä mä tekisin ilman noita kahta ärsyttävää, mutta niin rakastettavaa ja rasavilliä pikkusiskoa ja veljeä.

sanna